Kolme viikkoa Balilla teki todella hyvää.. Vapaata syömistä, aurinkoa, uintia, patikoimista, kauniita maisemia ja treeniä salilla. Tuli kierreltyä Balilla, Gileillä ja Lombokissa. Maisemat olivat kyllä niiiiiin kauniita ja ilma lämmin. Sadekausi ei haitannut yhtään ja parina yönä oli todella komeat ukkosmyrskyt salamoineen.
Kyllä nyt taas jaksaa ja ihmeekseni huomasin myös jo ensimmäisen viikon jälkeen kaipaavani takaisin omaa tuttua ruokavaliota 🙂 Se kun sopii hyvin kropalleni ja saa minut voimaan hyvin. Oli hiukan rasittavaa tuumailla päivittäin raflojen ruokalistoja etsien jotain järkevää syötävää kun jokapuolella tuputettiin pizzaa, ranuja ja burgereita majoneesiin upotettuina. Aamupalaksi ainoa järkevä vaihtoehto olivat kananmunat, mutta ne vain eivät vatsalleni sovi ja ihokin kärsii, eli ne oli aika äkkiä nähty. Parhautta oli kun Kutan alueelta, hiukan syrjemmältä tosin, löytyi ranskalaisen supermarket-ketjun myymälä Carrefour. Se tuli testattua ja hyväksi havaittua jo viime kesänä Espanjan reissussa. Sieltä saa ihan perussettiä kuten grillattua kanaa, ja jos oikein tuoreena haluaa, niin sen kun haet lihat tiskistä ja pojat heittää ne grilliin. Käyt shoppailemassa välillä ja sitten vain haet kanaset valmiiksi pakattuina hotellille ja lyöt osan jääkaappiin. Kylmälaukku oli tietysti reissussa mukana ja sinne sai sitten eväät pakattua esim. päiväretkille. Carrefourista ostin myös tuoreita ja kuivattuja hedelmiä, salaattia jne kanan kaveriksi.
Reissussa tuli myös levättyä todella hyvin, suht ajoissa nukkumaan ja unta niin pitkään kuin sitä riitti.. Se täytyy kyllä Balista todeta, että se ei pystynyt korvaamaan Thaimaan paikkaa sydämessäni, enkä oikein ymmärtänyt miksi Bali on niin suosittu häämatkakohde!? No kai se on makuasia, mutta itse en ainakaan löytänyt Balilta tai Gileiltä yhtä upeita rantoja kuin esim. Thaimaasta ja jokapuolella oli melko roskaista. Onneksi reissusta on paljon kuvia, sillä paluu Suomen talveen ja lumisateeseen sai reissun unohtumaan todella nopeasti.
Onneksi kisat lähestyvät kovaa vauhtia, sillä sen ansiosta minulta jää kokonaan väliin itselleni tyypillinen loman jälkeinen noin kuukauden kestävä masennusjakso, jolloin mikään ei nappaa ja kyttään vain lentoja netistä jotta saan varattua seuraavan talven matkan, jotta olisi taas jotain mitä odottaa 🙂
Tällä viikolla alkoivat omalla kohdallani kisavalmistelut huhtikuun kisoihin. Noudatan ruokavaliota ympäri vuoden, mutta tästä viikosta alkaen kalorit vähenevät (hiilareista ja rasvasta), kaikki ylimääräinen/turha jätetään pois, aerobinen liikunta palaa hiljalleen treeneihin (etenkin aamuihin), treenaan lavaesiintymistä entistä enemmän ja keksityn pitämään itseni mahdollisimman terveenä, levänneenä ja stressittömänä. Stressittömyys on itselleni todella kova haaste, samoin ylikunnon välttäminen.
Kunnon etenemistä on seurattava viikottain mm. ottamalla valokuvia ja dieettiä säädettävä sen mukaan. Painoa ei ole paljoa tiputettavana, mutta kiristyä täytyy. Eli nestettä ja rasvaa on saatava pois ihon alta, mutta lihasten glykogeenivarastot pidettävä mahdollisimman täysinä, jotta lihakset näyttäisivät mukavan pyöreiltä ja paineisilta lavalla, tyhjään lihakseen on nimittäin aika haastavaa hakea pumppia..
Viime keväänä kisavalmistelut menivät melko nappiin, mutta syksyllä moni pieni ja isompikin asia oli pielessä, kaikken pahimpana ylikunto ja kipeä olo. Nyt on valmisteluja taas muokattu ja täytyy toivoa että tulos on toivotun mukainen.
Tuntuu hyvältä kun saa pitkästä aikaa syödä vähemmän ja tehdä myös aerobista, mutta syksyn ylikunto ei saa yllättää uudelleen joten tarkkana on oltava. Parantelukaudesta koko syksy meni oikeastaan hukkaan kun kärsin ylikunnosta ja poltin lihaksiani. Se harmittaa todella paljon, mutta joskus asioita on opittava kantapään kautta. Nyt osaan kuunnella kehoani paremmin ja olla sitä kohtaan lempeämpi silloin kun se sitä vaatii.
On tärkeää myös kiinnittää huomiota siihen kun olo on hyvä tai loistava. Silloin on pohdittava, että mitä tekee ja miten syö ja lepää jne. jotta osaa pitää kiinni niistä asioista jotka toimivat. Itselleni esimerkiksi pelkästään suolan lisääminen ruokavalioon teki ihmeitä uupuneelle ja vetämättömälle ololle.
Toinen mihin aion kiinnittää huomiota, on omaan suoritukseen keskittyminen, minulla on paha tapa jäädä tuijottelemaan muiden kuvia ja kuntoa juuri ennen kisoja, vaikka pitäisi keskittyä itseensä ja omaan tekemiseensä ja siihen että on kaikin puolin parhaimmillaan. Sehän on tuomareiden tehtävä hoitaa se vertailu ja minun tehtäväni hoitaa oma suoritukseni niin hyvin kuin suinkin pystyn. Kisojen jälkeen on sitten aika pohtia mitä voisi tehdä paremmin seuraavaa kertaa ajatellen ja miltä muut näyttivät jne.
Huomenna onkin aika sovittaa kisabiksuja ja sormeni oikein kihelmöivät että pääsisin jo koristelemaan niitä 🙂
